universumi ottaa minut avosylin

kuolema voi olla lohdullinen jatkumo. se on kaikille yhteinen. sinäkin fundis siellä, sinäkin kuolet. se on ihanaa! jokainen menee sinne minne uskoo menevänsä. musta tulee alkuainetta, minä olen alkuainetta, tuliko väärä mixi molekyylejä kun olen näin vinossa? ei se mitään. mussa on einsteinin verta ja joukkotappajan ihosoluja. ihan sama, minä näistä koostumuksista tiedä.

lopulta emme voi tietää.
en ole puhunut Jumalan kanssa pitkään aikaan, oon ottanut etäisyyttä. en tiedä mitä mieltä hän on suhteestamme. ehkä olen agnostikko, onko sillä väliä?

kuoltuani imeydyn avaruuteen, mitä väliä sitten on kunnialla ja aikaansaannoksilla? mitä muuta "aikaansaannos" edes on kuin kakkaa jolla on nimi.

ehkä olen tulossa hulluksi huomaamattani. sekin on ihanaa.