Oonko mä uhri? Mitä jos se joukko onkin oikeassa ja mä vaan harhainen? Mä olin se heikko epäilijä, joka ei uskaltanut uskoa näkemättä, masentunut ja itsekäs.
On vaikea kuunnella itseään, on niin vaikeaa olla yksin sellaista yksimielisyyttä vastaan.
Mut näitä epäilyksiä seuraava ajatus on että muista rehellisyys, muista ihmisarvot. Siksi lähdit. Koska tärkeää on totuus. Totuuden etsiminen itse; ei minusta tule minua jos palaan siihen porukkaan valmiiden ja löyhien vastausten äärelle. Eikä mitään vastausta löydy, ihan sama, etsin silti itse.
Mä sanoin kerran eräälle uskosta kiinnostuneelle et elämässä ei oo suurempaa tavoitetta kuin olla Jumalan lapsi. Niin. Jos uskon Jumalaan luojana, niin kai mä oon sen lapsi. Mut eniten oon yhteisön ja paineen tuottama lapsi, pärjäävä lapsi, yksin selviämään pudonnut lapsi, lapsi vitun peloissaan pimeässä kohinassa.
<3 oot ihan hirveän ihana muistathan. arvostan sitä kuinka totta oot itsellesi, ja myös minulle
VastaaPoistaSydän sydän
Poista!!!! pidän tästä.
VastaaPoistaKiitos! Minäkin pidän, vapaudesta ja elämästä nyt ylipäätään
VastaaPoista