täällä kasvan minä

Kotona. Pahinta olisi, että alkaisin uskoa heitä, sanoin, ja niin on käymässä. Tunnen itseni huonoksi yliopiston suorittajaksi. Kehnoksi koneeksi. Kiitos vain, en enää vastaa niihin kysymyksiin. En ota paineita vastaan, osaan kasata niitä niin hyvin itsekin. Tervetuloa utopiaan, olen elämän opiskelija

Miks mä tuun täältä? Mä en jaksa olla täältä kotoisin. Pienimmät haikaa huomiota. En kestä sitä etten voi korjata kaikkea. Voimattomuus.
Kotona on hajottavaa.
Koti on niin hajallaan. En jaksa välittää, en voi huolehtia näistäkin. Pärjäilkää, niinhän minäkin.

Koti on hajallaan. Jakaudun useaan, elän ensi viikkoa. Ja taas unohtui hetkessä eläminen, hetkessä elämä

Oon pyörryksissä siitä ihanoiden ihmisten kehästä joka on olemassa mut kaukana. Ikävöin. Panikoin. Kuulun vain hetkittäin johonkin. Kaipaan kuulumista. Pelkään pysähtyneisyyttä.🐓🐓🐓🐓🐓🐓🐓