26 toukokuuta 2015

Jos oikea usko on sitä, että varoo kaikin keinoin pahastuttamasta toisia ja uskoo sokeasti, että yhteinen rakkaus on vain olla samanlainen toisten kanssa,
jos se on itsensä tukahduttamista saaraäidin alttarille, niin ei kitos

Menetti uskon lahjan = kyvyn kyseenalaistamattomaan toisten seuraamiseen

En näe pointtia, en enää ymmärrä mihin uskoin. Taivaslupaukseen? Ankaraan Jumalaan? Yhteisön tarjoamaan ohueen hyväksyntään? Ohut, sillä mukautumalla sai hyväksynnän, mutta se toisinaan täytti koko olemuksen.. Koko jumalan valtakunta -instituutio tuntuu niin tyhjälle rakennetulta. Meren ylle heitetty täyttömaa: ei kestä tarkastelua vaan vajoaa.

Mitä se Jeesus-jäbä oikeen duunas täällä ja miks siitä tuli niin iso juttu

Istun yksin Magneetissa, Mäkelänkadulla vihertää somasti

3 kommenttia:

  1. Mä voisin alottaa huomenna elämän (ainaki vähäks aikaa) nii mietin että josko saisin sua halata? 😘 olet rakas ja mulla on ikävä sua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tsemppiä hurjasti huomiseen, ja sit tehdään yhdessä suunnitelmia elämälle!

      Poista

vuoda aivoituksia